Toni Sepperi Tietoon perustuvaa politiikkaa ihmisille.

Veikkaus ei toimi vastuullisesti

Veikkauksen johto on teroittanut sotakirveet ja hyökännyt ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kimppuun Olli Sarekosken (tj) ja Velipekka Nummikosken (vtj) johdolla. Sisäministeriön tehtävänä on selvittää ulkomaisten rahapeliyhtiöiden torjuntaa rahansiirtojen ja tietoliikenteen estojen avulla. Eilen (6.3.) Veikkauksen edunvälittäjäverkosto esitti eduskuntaryhmälle vetoomuksensa, jossa oltiin huolissaan tukirahojen tulevaisuuden kehityksestä ja muokattiin mielikuvia valehtelemalla ja demonisoimalla ulkomaisia peliyhtiöitä väittämällä niitä laittomiksi toimijoiksi. Tätä valhetta levitti mm. STT sellaisenaan ilman kritiikkiä tai faktantarkistusta.

 

Veikkauksen marraskuussa laatimassa strategiassaan sanotaan suoraan, että yhtiö pyrkii kasvattamaan sille hävittyjä rahoja eli pelikatetta. Strategiassa mainitaan kolme target-ryhmää, joista ensimmäinen on nimetty “parhaiksi asiakkaiksi”. Tähän ryhmään päätyy keskimäärin 700 euron kuukausitappioilla ja näiden “parhaiden asiakkaiden” yhteensä häviämä summa on 193 miljoonaa euroa. Toinen target-ryhmä on ”eCasinoa ja eVedonlyöntiä pelaavat, muut kuin parhaat kilpailtua tarjoamaa pelaavat asiakkaat” 290 miljoonan euron tappioilla ja kolmas ryhmä on “muut nettipelaajat” 68 miljoonan euron tappioilla. Veikkaus on linjannut strategiassaan tavoitteekseen kasvattaa pelikatetta noin 200 miljoonalla eurolla 769 miljoonaan euroon vuoteen 2021.

 

Nämä pelikatteen kasvuun tähtäävät suunnitelmat tekee Veikkauksen aseman entistä ongelmallisemmaksi. Veikkauksen tehtävä EU:n näkökulmasta monopoliasemassa toimiessaan on pelihaittojen ehkäisy, jonka suotuisana sivuvaikutuksena saa tuottaa myös pelikatetta, mutta se ei ole toiminnan lähtökohta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Susanna Raisamo on asiassa samoilla linjoilla toteamalla, että pelikatteen kasvattamistavoite tekisi rahapelihaittojen torjunnasta entistä haastavampaa. ”Suomalaisen rahapelijärjestelmän päätavoite on ehkäistä ja vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja”, hän muistuttaa.

 

Veikkaus (ja aikaisemmin Raha-automaattiyhdistys) on kritisoitu jo vuosikausia huolettomasta nopeatempoisten rahapeliautomaattien määrästä ja sijoittelusta sekä niiden aiheuttamien ongelmien vähättelystä. Peliautomaatteja on julkisessa tilassa liki 20 000 kappaletta ja on melkolailla mahdotonta hoitaa päivittäisiä askareitaan ilman, että törmäisi matkallaan näihin rahankeruukoneisiin. Lisäksi nämä punaiset pelit aiheuttavat paljon ongelmia mm. peliriippuvaisille ja THL:n arvion mukaan peliautomaattien määrän rajoittaminen vähentäisi tehokkaasti rahapelihaittoja. Tutkitun tiedon mukaan noin 5 % pelaajajoukko kattaa yli puolet rahapelien tuotoista.

 

Veikkauksen yritykset ohjata keskustelua ulkomaita kohti, joissa kuljetaan kohti yksinoikeusjärjestelmää, ontuvat siinä mielessä, että mistään muualta ei ole löydettävissä yhtä avointa ja ongelmallista politiikkaa rahapeliautomaattien suhteen kuin Suomessa. Veikkauksen monopolin perusteet pitäisi saada tarkemman suurennuslasin alle ja pitäisi selvittää, täyttyvätkö monopolin perusteet EU:n linjausten mukaisesti.

 

Veikkauksen tulouttamien avustusten suhteen kaikki ei myöskään vaikuta täysin ongelmattomalta. Sen markkinoinnissa esitellään tärkeitä ja hyödyllisiä tieteen, taiteen ja sosiaalialan avustuskohteita, mutta osa avustuskohteista herättää kysymyksiä: Tuomo Puumala (kesk) 27 200 e, Jutta Urpilainen (sd) 26 000 e, Harry Harkimo (ln) 18 910 e, Ilkka Kanerva (kok) 4 000 e, Mika Niikko (ps) 2 400 e, Jukka Gustafsson (sd) 2 000 e. Muun muassa tuollaisia palkkioita Veikkaus maksoi vuonna 2017 hallituksessaan ja hallintoneuvostossaan istuville poliitikoille.

Myös poliittisesti latautuneet järjestöt saavat osansa: Kokoomuksen Nuorten Liitto 649 000 e, Perussuomalaiset Nuoret 115 000 e, Sosialidemokraattiset Nuoret 529 000 e, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto 346 000 e, Suomen Keskustanuoret 674 500 e, Svensk Ungdom 226 500 e, Vasemmistonuoret 331 500 e, kepu-taustainen Vesaisten Keskusliitto 425 000 e, demaritaustainen Nuorten Kotkien Keskusliitto 647 000 e, kokoomuksen "läheisjärjestö" Kansallinen Lasten Liitto 220 000 e ja monta muuta poliittisen taustan järjestöä, jotka kuittasivat viime vuonna rahaa Veikkaus-varoista.

 

Onko nykyinen tietylle joukolle merkittäviä sosioekonomisia haittoja aiheuttava järjestelmä varmasti kestävä tapa rahoittaa tieteen, taiteen, urheilun, kulttuurin, sosiaalialan lähellä olevia järjestöjä, mikäli lisäksi valvottava toimija maksaa jatkuvasti rahaa valvojilleen ja näiden lähellä oleville yhteisöille ja järjestöille?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat